Maailmankuva

On vuosi 1920 ja kieltolaki on voimissaan Britannian taikamaailmassa. Kielloista huolimatta salakapakkana toimiva Lohikäärmeen Pesä kukoistaa. Lontoossa ikuisuuden sijainnut baari on vaihtanut omistajaa tiuhaan tahtiin ja on tällä hetkellä Enid ja Guinevere Weasleyn omistuksessa. Motivaation puutteesta kärsivät taikalainvartijat ja aurorit eivät ole vielä saaneet kapakkaa käpäliinsä, osittain varmasti Weasleyiden nokkelien suojaloitsujen ansiosta.

​

Lohikäärmeen pesän hämäryydessä tavataan veriperimän yli ja nautitaan kapakan antimista, kunnollinen juotava kun on kiven alla näinä päivinä. Pesä on velhomaailman tärkeä kohtaamispaikka, johon velhot ja noidat tulevat viihtymään, rentoutumaan, juoruilemaan, politikoimaan ja rakastumaan. Toistaiseksi Lohikäärmeen Pesän ovia ei ole suljettu keneltäkään ja paikan moraali on suhteellisen löyhä, kunhan kaikki toimivat hyvässä hengessä ja edes teoreettisesti sovussa. Kapakasta onkin tullut turvasatama monelle elämän potkimalle noidalle ja velholle.

Lohikäärmeen Pesän ulkopuolella velhomaailma kuohuu ulkokuoren alla. Grindewald kerää salassa kannattajia, ja kun ensimmäisiä jästisyntyisiä on nostettu parempiin virkoihin taikaministeriössä, tuntuvat vanhat suvut heränneen siihen, että hitaasti, mutta varmasti valta katoaa heiltä. Tämä on luonut otollisen maaperän Grindewaldin ajatuksille ja velho onkin nostanut nopeasti suosiotaan.

Luokkaerot ovat edelleen vahvasti läsnä velhomaailmassa ja jästisyntyiset velhot ja noidat ovat ruvenneet aistimaan pinnan alla kuohuvan turvattomuuden. Taikaministeriön maine on huono ja hallintoa kritisoidaan voimakkaasti. Yksi kritiikin ja kiistojen aihe on salaisuussäädös; eli kysymys siitä, pitäisikö taikuus salata jästeiltä vaiko ei. Kaikilla tuntuu olevan asiasta jokin mielipide, eikä avoimilta tappeluiltakaan ole säästytty.